Vauva tulee, sisarukset päiväkotiin

Ennen kuin minusta tuli äiti ajattelin, että lapset saavat olla kanssani kotona eskari-ikään saakka. Nupun ollessa vajaa 2,5 vuotias puoliskoni kysyi miksi ei laiteta neitiä päiväkotiin ja minä ihmettelin niin hölmöä kysymystä. Miksi ihmeessä, olenhan minä kotona vajaa puolitoista vuotiaan Jekun kanssa? Sitä paitsi onhan kerhot olemassa. Keskustelua jatkettiin myös mummin ja papan luona, sekä minun äidin kanssa.

Päiväkotien hakuaika oli tammi-helmikuussa. Kaksi viikkoa päivähoidon palvelusetelin hakemisesta saatiin päätös ja Nupulla oli paikka odottamassa kesää. Meidän perheen päiväkotiarki alkoi elokuussa 2017, kun Nuppu aloitti 20h viikot päiväkodissa kolmevuotiaana.

Tuolloin kirjoitin ajatuksia päiväkodin aloittamisesta: Kolmevuotiaana päiväkotiin? postauksessa, Päiväkotiin tutustumisesta ja Päiväkotilaisen ikävästä. Myöhemmin päiväkotipäivät lyhenivät, kun jätettiin päiväunet pois ja silloin kirjoitin Ensimmäisestä viikosta ilman päiväunia, ja vertasin  5h vs. 4h päiväkotipäiviä Ja nyt viimeisimpänä  kirjoitin, koska Päiväkoti vaihtui ja arki muuttui


Jekun päiväkodin aloitusta mietittiin ensikertaa vuosi sitten. Vauvakuume nosti päätään ja sain toiveelle vihreää valoa "joskus vielä". Samalla mietin, haluaisinko itse enää "sitten joskus". Toiveeni kun oli maksimissaan kahden vuoden ikäero ja alle kolme vuotta joka tapauksessa, jotta saisin vielä ansiosidonnaista äitiyspäivärahaa. Vauvahaave ei ollut akuutti, joten hain Jekulle palveluseteliä ja päivähoitopaikkaa ja aloin etsiä töitä edes kesäksi.

Paria työhaastattelua lukuunottamatta työnhakuni oli varsin onneton. Päätettiin säästää asumiskuluissa ja muuttaa kauas päiväkodista. Muuttolaatikoiden keskellä tikkuun tuli kaksi viivaa. Lakkasimme stressaamasta työn löytymistä ja kieltäydyttiin päiväkotipaikasta, vaikka Jekulle sellainen olisi auennut muutama viikko muuton jälkeen. Alettiin miettiä siirtoa uuden kodin lähipäiväkotiin reilu kuukausi muuton jälkeen.

Risteilin ajatuksissani tulevaisuuteen kolmen lapsen äitinä, kerhoihin, uimahalliin, puistoihin, metsäretkille... Mietin, millainen äiti olen ollut  aiempina vauvavuosina ja millaista olisi vauva-arki pian 5 ja 3 vuotiaden sisarusten kanssa. Samalla laskin tulevan vauvavuoden olevan meidän perheen viimeinen vuosi ennen eskaria ja lähestyvää oppivelvollisuutta.

Uudenkodin lähipäiväkoti oli täynnä ja olin jo lähes päättänyt sinnitellä kevääseen pitkän päiväkotimatkan kanssa. Äitiysloman alkaessa Nuppu jäisi myös kotiin vuodeksi. Perustelin jo puoliskolleni, miten ihanaa olisi kyläillä Jyväskylässä mummun ja vaarin luona, ilman huonoa omaatuntoa päiväkodista poissaoloista. Kuinka voisin käydä lasten kanssa uimahallissa heti aamupalan jälkeen, kun siellä on hiljaista ja vesi puhtainta. Kuinka me käveltäisiin tai lapset pyöräilisivät kerhoon. Vaikka tuo mäki onkin valtava. Tietyllä tapaa ehkä romantisoin koko tulevaisuutta.

Juttelin päiväkodista pois jäämisestä mummin ja mummun kanssa. Tiesin mitä hyötyä päiväkotiarki on tuonut perheellemme ja näin myös kehitystä Nupussa ensimmäisen päiväkotivuoden aikana. Halusin vielä hoitajiltakin mielipiteen, koska päiväkodista pois jääminen olisi ollut vähintään yhtä iso asia, kuin päiväkodin aloittaminen. Varsinkin mummin kanssa juttelu oli erittäin silmiäavaava minulle ja mietin hetken, miten kertoisin puoliskolleni muuttaneeni mieltäni.


Perustelin päiväkodista pois jäämistä sillä, että voisin olla kaikkien lasten kanssa kotona, läsnä kolmelle ja keksiä aktiviteetteja kahdelle isommalle samalla, kun opettelen tuntemaan vauvaa ja yritän muistaa edelleen pitää huolta myös itsestäni. En ollut tullut ajatelleeksi, että voisin tehdä asioita sekä kahdestaan vauvan kanssa että kaikkien kolmen lapsen kanssa.

Aamupäivien aikana lapset saisivat leikkiä kavereiden kanssa, ulkoilla, syödä ja askarrella päiväkodissa. Samalla minä voisin jatkaa unia aamupäivästä, olettaen että vauvakin nukkuisi, muistaa syödä ja opetella taas vauva-arkea. Voisin käydä vauvan kanssa kaksin uimahallissa totuttelemassa veteen. Parin kerran jälkeen olisi helpompi mennä kaikkien kolmen kanssa uimaan.

Vaikka alle kolmevuotiaalle Jekulle haettiinkin nyt tammikuussa päiväkotipaikkaa,  en epäile hetkeäkään hänen pärjäämistään. Hän kaipaa oman ikäisiä kavereita ja enemmän aktiviteetteja, mitä minä olen hänelle viime aikoina pystynyt tarjoamaan. Itseasiassa uskon viimeisen puolenvuoden olleen hänelle erittäin tylsä. Muuton jälkeen päiväkotimatkasta tuli autoilua ja se saattoi silti jäädä päivän ainoaksi "ulkoiluksi".

Nyt päiväkodin vaihduttua Jekkukin pääsee kunnolla leikkimään ulos, kun haetaan Nuppu kotiin kävellen. Tuo metsä kotimatkalla tulee varmasti vielä tutuksi. Jekun paikkaa vielä odotellaan, mutta viimeistään elokuussa hänkin pääsee aloittamaan päiväkodissa.

Päiväkodista kotiin jäämisessä kummitteli myös yksi pelko. Kun Nupun päiväkoti alkoi reilu puolitoista vuotta sitten, meidän aamut aikaistuivat ja päiväunien jäätyä pois lapset alkoivat käydä yöunilleen ilta yhdeksään mennessä. Nykyään meillä on selkeä iltarutiini ja yörauha. Lasten nukahdettua voidaan vielä pitää aikuisten aikaa parituntia ja silti mennä itsekin ajoissa nukkumaan.


Aikatauluttomuudessa olisi hyvätkin puolensa: Jos vauva valvottaa, aamulla ei olisi pakko herätä mihinkään, jos ei jaksa. Lasten unirytmiä en silti halua riskeerata enää ikinä. Itseni tuntien tuo iltarytmi tuskin säilysi yhtä vakaana kovin kauaa ilman päiväkotia.

Lisäksi koen itsekin hyötyneeni päiväkodista äitiydessä. Meillä on kaiketi ollut hyvä tuuri päiväkotien ja hoitajien suhteen. Minua pelotti ajatus päiväkodin vaihtamisesta. Nyt taas en edes tiedä saako ääneen sanoa, että uusi päiväkoti on sittenkin vielä ihanampi kuin vanha, joka sekin oli tosi ihana!

Mitä tulee neljätuntiseen päiväkotipäivään, sen aikana minä toivon voivani joko levätä vauvan kanssa tai panostaa blogiin. Mutta katsotaan sitten miten käy, kun Jekkukin on paikkansa saanut ja vauva syntynyt.

12 kommenttia

  1. Meillä vanhempi kävi kerhossa 3,5 h ja sain aikaa vauvan kanssa oleiluun. Ja yhdessä käytiin perhemuskarissa. Tämä oli vähän kuin välimuoto päiväkodille ja kotoilulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan pidetty perjantai päiväkotivapaana myös perhemuskarin takia 😊 nyt lapsilla tulee 16h/vk hoito tunteja 😊

      Poista
  2. Lyhyet päivät kuulostaa kyllä lasten kannalta kivoilta, kuin kerho 😊👌🏼

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, lyhyet päivät ja kun niitä on enemmän ku kerran viikossa, niin tukee paremmin säännöllistä arkirutiinia 💪🏻😊

      Poista
  3. Meillä on vain yksi lapsi. Kauan mietin laitanko missä vaiheessa hoitoon, kun itse kuitenkin olin kotona ja minulla ei ollut mitään työpaikkaa odottamassa. Mielelläni hoisin lasta kotona ja teimme kaikkea kivaa yhdessä. Noin pari vuotiaana laitoimme hänet kuitenkin osa-aikaisesti hoitoon, jotta tulee sosiaalisia kontakteja, näkee muita lapsia jne. Lisäksi olemme kaksikielinen perhe, joten ajattelin, että hänen on myös hyvä kuulla päiväkodissa isänsä kieltä. Kotona äidin kanssa kuitenkin kuulee niin paljon suomea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Päiväkoti tukee varmasti hienosti kaksikielisyyttä 😊 mulla sama tilanne, ettei ole työpaikkaa odottamassa välillä on vaikeaa miettiä mitä edes haluan sitten kun on aika palata töihin 😖

      Poista
  4. Musta on ihana, miten rehellisesti kirjoitat tästä. Aivan varmasti on monenlaisia pelkoja ja mietteitä aiheesta noussut, ihanaa että löytyi ratkaisu jossa päiväkodissa voi olla osan aikaa ja lopun aikaa voi olla kotona.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon että tää on meidän perheelle oikea ratkaisu sellainen jossa kaikki voittaa 😊

      Poista
  5. Olipas jotenkin aivan ihana teksti aiheesta ❤ Kuulostaa kaikin puolin hyville ajatuksille ja lapsillekin mukavalle vaihtoehdolle; lyhyitä päiviä, mutta silti niitä sosiaalisia suhteita ja touhuilua. Vähän niinkö kerhoilua, kuten joku muu kommentoi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja kun päiväkoti on nyt ihan lähellä ei matkoihinkaan mene "turhaa aikaa", vaan nekin voidaan käyttää yhteisiin seikkailuihin 😍

      Poista
  6. Meillä on kaikki lapset aloittaneet kolme vuotta täytettyään osa-aikaisen hoidon päiväkodissa. Kuopus on nyt myös neljä tuntia kerrallaan. Loma-ajat ovat olleet pitkiä, eikä hoidossa ole silloin. Esimerkiksi kesälomat ovat olleet n. kolmisen kuukautta. Saavat ikäistään leikkiseuraa ja oppii sosiaalisia taitoja sekä tämä helpottaa myös vanhempaa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla muistakin jotka on tehneet samankaltaisen ratkaisuun 😍 Me pidetään vain se päiväkodin oma loma-aika lomaa, mutta me myös otetaan välillä "omaa lomaa" kun ollaan pidempiä viikonloppuja Jyväskylässä ja esim tammikuussa lähdettiin viikoksi Rovaniemelle kun miehen työt sallivat koko viikon reissun 😊

      Poista

Ihana yllätys, kiitos kommentista !